Kun viljelysuunnitelmat valmistuvat, niin samalla voidaan miettiä kunkin kasvin ravinnetarpeita. Lannoittaminen, tapahtuu se sitten viherlannoituksella, kemiallisella tai muulla tavalla, on yksi suurimpia kuluja kasvitilalla. Lannoittamisessa onnistuminen määrittää koko vuoden taloudellista tulosta. Fosfori on pääravinne, joka olisi oltava kasvin käytössä heti kasvun alussa. Fosforia kasvit ottavat fosfaatteina. Fosfori ohjaa kasvien kehittymistä ja se vaikuttaa erityisen voimakkaasti juuriston kasvuun.
Kannattaa huomioida, että maaperässä on runsaasti fosforia. Sitä on keskimäärin noin 200-400 kg/ha kasveille käyttökelpoisessa muodossa. Viljavuusanalyysin P-luku kertoo vain fosforin helppoliukoisen määrän eli noin 10 % käyttökelpoisesta. Jos olet todennut, että kasvi kärsii fosforin puutteesta, syy on todennäköisesti se, ettei kasvi saa sitä peltomaan huonon rakenteen tai heikon pieneliötoiminnan vuoksi.
Varastofosforin saatavuutta voidaan parantaa pH:n nostolla ja viljelemällä syväjuurisia kasveja. Monipuolisen viljelykierron avulla voidaan lisätä myös sienijuurien määrää, jotka tuovat varastofosforia kasveille käyttökelpoiseen muotoon.
Alla kuvassa on selitetty Yaran lannoituskoetta kesältä 2020.
Yläkuvassa ensimmäiset ruudut olivat selkeimmät eli lannoittamaton, pelkkä typpilannoitus ja sitten normaali, jossa fosfori mukana.
