Viljelysuunnitelmien lopullisia versioita ollaan viimeistelemässä. Tuottojen ja kustannusten ohella, nykyään pitää ottaa huomioon myös viljelykierto, joka on vaatimuksena tietyissä peltotuissa. Tämä avaa mahdollisuuksia viljojen välikasveille. Yksi mielenkiintoinen vaihtoehto on herne, jonka viljelyä ollaan harjoiteltu nyt muutaman vuoden ajan.
Savimailla lajikkeeksi on meillä valikoitunut Matilda -lajike, joka tuottaa runsaasti massaa. Tällainen roteva lajike on yleensä kestänyt kuivuutta paremmin. Liiallista kasvua on hillitty hyvin kohtuullisella lannoituksella, jopa lannoittamatta jättämisellä. Näin on samalla saatu kasvin omat typen muodostamisen mekanismit käynnistettyä varhain. Liiallinen typpilannoitus yleensä viivästyttää puintia ja lisää sadonkorjuun riskejä.
Esikasvina herne toimii mainiosti. Yleinen arvio herneen jälkeen kylvettävän kasvin saamasta typpimäärästä on suuruusluokkana 20–30 kg/ha. Hernekasvuston maanpäällisten puintijätteiden ja juurten typpipitoisuus on korkeampi kuin esimerkiksi viljalla. Parhaiten typpeä hyödyntävät syksyllä kylvettävät kasvit, jotka saavat vapautuvan typen käyttöön jo syksyllä. Viljelykierrossa herne lannoitusvaikutuksen lisäksi pienentää muiden kasvien, esimerkiksi viljojen, tautipainetta ja lisää niiden satoa.
Matilda -lajikkeen siemenen koko ei ole suuri. Tämä nopeuttaa siemenen itämistä ja kasvuun lähtöä. Myös sadon kuivaaminen on helpompaa, koska pienemmän siemenen kuivuminen tapahtuu tasaisemmin, kuin suuren siemenen. Myös itävyys säilyy yleensä paremmin tällaisessa siemenessä.
Mielenkiintoinen kokeilu on ollut myös kuminan ja herneen kylvö samaan aikaan, josta kerroin jo aiemmin; https://lintukangas.fi/ajankohtaista/kumina-ja-herne-samalla-kylvolla
Luonnonvarakeskuksen (LUKE) toimittama Herneen viljelyopas on melko tuore ohjekirja herneen viljelyyn.
Erittäin hyvä opas. Löydät oppaan linkistä; Luken herneen viljelyopas
Lajikkeilla on eroja.
Kuvaa koeruuduilta kuivana vuonna 2023...
