Pelto on kasvinviljelijän tärkein tuotantoväline. Pellon hyvä kunto mahdollistaa hyvät sadot. Nykyään muita tuotantopanoksia ja -välineitä tuodaan esille useammin, mutta nekään eivät auta, jos pellon rakenne ei ole kunnossa. Tilannetta ei voi verrata muihin maihin, koska suomalaiset olot ovat poikkeukselliset. Useissa muissa naapurimaissa viljely on keskittynyt helpoille hietamaille, joissa ei edes välttämättä tarvita salaojitusta. Lisäksi pitempi kasvukausi antaa mahdollisuuden erilaisten syyskasvien monipuoliseen viljelyyn. Tällöin kylvö- ja korjuukauteen saadaan ajallista väljyyttä.
Peltomaan rakenteen parantamista pohdittiin Tyynelän tilalla Juuso Joonan pellonpiennarpäivillä Joutsenossa. Vaikka Juusolla on monipuolinen välineistö pellon mekaaniseen kuohkeuttamiseen, tärkeimpinä välineinä hän pitää erilaisia maata kuohkeuttavia kasveja. Lisäksi peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys todettiin monella tapaa edulliseksi. Esim. yläkuvassa oleva runsasolkinen Sangaste syysruis toimii sekä maankuohkeuttajana, että multavuuden lisääjänä.
Syysvehnälohkon äärellä vertailtiin vierekkäisiä lohkoja, joista toinen oli kynnetty ja toinen lähes suorakylvetty. Kun maan rakenne oli kunnossa, lohkojen välillä ei ollut silminnähtäviä eroja. Kyntö voi olla joskus sopiva ratkaisu, mutta siinä pintamaan rakenne joutuu koville, madonreiät rikkoutuvat ja pintaeliöt hautautuvat syvälle. Kynnön sijasta voisi useammin harkita jankkurin käyttöä.
Largo -syysrypsi oli päjännyt melko mukavasti ilman tuholaisruiskutuksia. Sen juurten kasvu oli sujunut hyvin, kun maan rakenne oli kuohkea. Kts. alakuva.
