Kasvukauden alku on ollut haastava. Kuivuutta ja sen jälkeen runsaita sateita. Näiden seurauksena kevätviljojen kasvustoissa on alueellista ja tilakohtaista vaihtelua paljon. Kasvit ovat todella hyviä sopeutumaan erilaisiin kasvuoloihin. Valitettavasti kaikki poikkemat optimaalisesta kasvurytmistä vaikuttavat kuitenkin satotasoa alentavasti. Toistaiseksi komeimmat kasvustot ovat olleet syysvehniä. Nyt onkin aika varautua syysvehnien kylvöön.
Olisiko nyt aika kylvää syysvehnää? Sadonkorjuunaika on elo-syyskuussa ja samaan aikaan sattuu myös syysviljojen kylvöaika. Töiden päällekkäisyys on usein tärkein syy, miksi syysviljan kylvöstä luovutaan. Ehkä kuitenkin erityisesti poutivilla savimailla, kannattaisi harkita syysviljan ottamista viljelykiertoon. Poutivien savimaiden ongelma on yleensä veden vähyys orastumisen aikaan, kun taas syysviljoilla tätä ongelmaa on paljon harvemmin.
Syysvehnien satopotentiaali on korkeampi kuin kevätviljoilla, koska kasvi hyödyntää pitkän kasvuajan ja aloittaa kasvun varhain keväällä. Suomessakin on syysvehnillä päästy yli 10 000 kilon hehtaarisatoihin.
Syysviljat valmistuvat aikaisemmin, kuin kevätviljat. Sadonkorjuu onnistuu hyvissä sääoloissa. Yleensä puintikosteus on alhaisempi syysvehnällä kuin kevätvehnällä ja silloin sadonkorjuun kustannukset ovat pienemmät.
Myös peltojen rakenteen ja ravinteiden pidättämisen kannalta syysvilja on kevätviljaa parempi vaihtoehto.
Tietysti syysviljoilla talvehtimisen riski on olemassa, mutta sääriski on olemassa myös kevätviljoilla.
Liitteenä olevat kuvat ovat Keski-Ruotsista viime viikolta. Kuvissa on Etana-syysvehnää. Viljelijällä on useita syysvehnälajikkeita noin 600 hehtaarin alalla. Etana -lajike on valittu, koska se on talvenkestävä ja melko aikainen.
