Ensimmäiset oraat ja taimet alkavat peittämään peltojen pintoja. Parin viikon takaiset, paikalliset sadekuurot käynnistivät kasvun mukavasti. Sadekuurot aiheuttivat paikoitellen pellon pinnan kuorettumista, joka on nyt syytä rikkoa äkeellä, haralla tai jyrällä. Tapoja on monia. Omalla kohdalla olen pitänyt rikkomisen kynnyksenä sitä, että pystyykö siemenet kaivamaan helposti sormin esiin. Jos pellon pinta on niin kovaa, että pitää ottaa apuvälineitä käyttöön, niin silloin kuorettuman rikkominen on paikallaan. Todennäköisesti oraskaan ei pääse tuosta kovasta pintakuoresta muutoin läpi.
Rapsilla ja rypsillä on kuitenkin syytä harkita vielä kerran, ennen pellolle menoa, koska rapsi ja rypsi ovat herkimpiä vioittumaan harauksessa tai jyräyksessä. Pienikin määrä rapsin taimia neliöllä riittää kelvolliseen satoon. Ehkä parempi keino on kylvää kuorettuneet rapsipellot uudelleen rypsinsiemenillä.
Jyräys auttaa silloin, kun pellon pinta on jäänyt muokkauksen jälkeen liian karkeaksi. Jyräys on melko nopea työvaihe, joten se onnistuu melko hyvin myös kapeammalla jyrällä, kuten liitteenä olevasta tänään otetusta kuvasta näkyy.