Kernza on ehkä vastaus siihen huokaukseen, jossa toivotaan juolavehnän kaltaista viljelykasvia. Yhdellä kylvöllä saadaan siis satoa useita vuosia. Kyseessä on amerikkalista alkuperää oleva monivuotinen vehnälinja, jota on risteytetty pohjoismaisten vehnälajikkeiden kanssa. Tällä hetkellä Uppsalan yliopistolla Ruotsissa on kymmenkunta linjaa, joita testataan.
Krenzan juuristo kehittyy usean kasvukauden aikana todella vahvaksi ja pystyy keräämään ravinteita tehokkaasti. Tästä on erityistä hyötyä ravinneköyhillä mailla, mutta myös ravinteikkaammilla mailla tehokas juuristo on eduksi. Se kerää ravinteet talteen, eivätkä ne pääse huuhtoutumaan.
Viljelyssä käytettävä kokonaistyömäärä pienenee ja energiatehokkuus paranee, kun pellolla tehtävien ajokertojen määrä pienenee. Kun maaperää muokataan harvemmin, seurauksena on maan mikrobien toiminnan häiriöttömyys ja hajottajien tehokas toiminta. Maan rakenne pysyy hyvänä. Tämä voi olla entistä tärkeämpää, jos ilmasto muuttuu niin nopeasti, kuin on ennustettu.
Kernzan parissa työskennellyt Lennart Olsson toimii tutkijana Ruotsin Maatalousyliopistossa ja Land Instituutissa Kansasissa (USA). Hän toivoo, että löydetään sopivan vehnälajikeristeymän lisäksi, myös seosviljelyyn toimiva ratkaisu. Ideana on kylvää typpeä sitovia palkokasveja monivuotisen vehnäkasvuston joukkoon.
Tällä hetkellä uudella menetelmällä tuoteusta vehnästä on jo tehty sekä leipää, että panimotuotteita. Suurimpana haasteena on vielä hehtaarisatojen vaatimattomuus, mutta tähän tullaan löytämään parannusta tutkimustyön avulla, sanoo Olsson.
Kts lisää tietoa linkistä; https://www.slu.se/ew-nyheter/2017/6/har-testas-framtidens-vaxtodling/
