Ibarran korsi on melko pitkä (94 cm)
Lajike on korren pituuteen nähden lujakortinen. Pitkä korsi omalta osaltaan takaa syysviljojen suuren satotason saavuttamista kuivissakin olosuhteissa.
Ibarran talvituhoaste on 16 % virallisissa kokeissa 2015-2022. Käytännön viljelyssä ei ole havaittu erityisiä talvituhoja talvina 2019–2020, 2020–2021 ja 2022-2023.
Taudinkestävyys
Ibarra kestää jalostajan omien kokeiden mukaan hyvin härmää, ruskolaikkua ja ruskearuostetta. Virallisten kokeiden (2015-2022) mukaan ruskearuosteen esiintyvyys on ollut hyvin vähäistä ja lehtilaikkutauteja on esiintynyt hieman keskimääräistä vähemmän. Keltaruosteen esiintyvyyttä tulee tarkkailla. Käytännön viljelyssä ei ole havaittu erityistä tautien esiintymistä.
Kasvuaika
Ibarra on alustavien koetulosten mukaan muihin yleisesti viljeltyihin syysvehnälajikkeisiin (mm. Ceylon, SW Magnifik) nähden verraten aikainen lajike. Ibarran tähkälle tulo tapahtuu melko varhain, jolloin isolla jyvällä on aikaa täyttyä ja satotaso muodostuu korkeaksi.
Sadon laatu
Ibarran jyväkoko on suuri. Virallisten kokeiden 2015-2022 mukaan tjp on 47,3 g. Hehtolitrapaino on hyvällä tasolla. Korkean satotason ja korkean valkuaispitoisuuden yhdistäminen vaatii tarkkuutta typpilannoituksen suunnittelussa. Ibarran sakoluku on korkea, 2015-2022 kokeissa 335.
Käyttötarkoitus
Ibarra sopii sekä mylly- että rehuvehnäksi. Leivontalaatu on erinomainen: Ibarra on tsekkiläisen laatuluokituksen mukaan parhaaseen E-luokkaan kuuluva lajike. Käytännön viljelysten sadoissa sakoluvut ovat olleet korkeita ja sitkon laatu on hyvällä tasolla.
Ibarra on hieman Etana-syysvehnää myöhäisempi, erittäin satoisa syysvehnä. Alla kuvaa Inkoosta heinäkuussa 2023.
