Täältä löydät tuoreimmat viestit aiheista, jotka kulloinkin tuntuvat ajankohtaisilta.
Orastuvilla kasvustoilla on kerrottavaa, kun niitä kuuntelee. Esim. muokkaus- ja kylvösyvyyden valinta vaikutti oraiden pintaan tuloon. Se taas saattoi vaikuttaa kasvuston kehittymisasteeseen sateiden piiskatessa pellon pintaa. Toisaalta, kuivemmissa oloissa sama lajike ja sama kylvöpäivämäärä näyttää aivan erilaiselta.
Pellon historian ja olosuhteiden tunteminen auttaa oikeiden viljelypäätösten tekemisessä. Aina kuitenkaan sekään ei riitä, kun säät vaihtelevat.
Kylvökaudesta näyttää tulevan pitkä. Ensimmäiset kevätkylvöt tehtiin jo hyvissä ajoin huhtikuun puolella. Runsaat sateet toukokuun alussa ovat hidastaneet kylvöjä. Viimeiset kumina- ja viherlannoitusnurmipellot kylvetään todennäköisesti vasta kesäkuun puolella.
Kosteudesta on hyötyä. Pellot olivat jo huolestuttavan kuivia vähälumisen talven jälkeen. Kun säätyyppi muuttuu nyt vielä viileästä lämpimään, niin kasvu tulee olemaan todella voimakasta.
MTT:n uusin julkaisu lajikekokeista on ilmestynyt. Raportissa on mm. kaikkien viljojen, rypsien, rapsien, herneiden ja heinäkasvien lajikkeiden koetuloksia. Ennen tulosten tarkastelua, kannattaa lukea tulkintaohjeet.
Muista myös, että hyvään tulokseen vaaditaan muutakin, kuin korkea satotaso. Lajikkeen korrenlujuus ja kasvuaika ovat vähintään yhtä tärkeitä, jotta sato saadaan korjattua talteen. Mahdolliset lisäkuivauskustannukset kannattaa ottaa myös huomioon.
Lataa tästä alta. Huom. suuri tiedosto saattaa kestää hetken.
Viime kasvukauden kevätvehnäsadosta vain 56 prosenttia täyttää leipävehnän yleiset laatuvaatimukset (sakoluku vähintään 180 s, valkuainen vähintään 12,5 %, hehtolitrapaino vähintään 78 kg); lähde Eviran laatutilasto 28.11.2013.
Leipävehnän laatua heikentää eniten matala valkuaispitoisuus. Nykyisen lajikkeen vaihtoa kannattaa harkita ainakin silloin, kun oman siemen itävyys on alhainen. Tarkista siemenen itävyys. Yli kolmanneksessa Eviran raakasiemennäytteistä ajalla 1.7.-8.11.2013 on vehnien itävyys ollut alle 85%.
Fusarium-sienet eli punahomeet ovat viljalle yleisiä patogeeneja ympäri maailman. Ne heikentävät sadon laatua ja aiheuttavat terveydellisen haitan lisäksi merkittäviä taloudellisia tappioita. Homeiden tuottamista toksiineista deoksinivalenoli (DON) on yleisin ja tutkituin hometoksiini. Euroopan komission asetuksessa (EY) No 1881/2006 asetetaan enimmäisraja-arvot toksiineille elintarvikkeissa. DON-pitoisuuden lakisääteiset raja-arvot ovat kauralla 1,75 ppm ja muille viljoille 1,25 ppm.