Jos viljelysuunnitelmasi ovat jo valmiit, tilaa siemenet ajoissa.
Muista, että siemenet ovat verotuksessa kokonaan vähennyskelpoisia
Kts. lajiketietoa linkistä; http://www.peltosiemen.fi/lajikeopas/
Täältä löydät tuoreimmat viestit aiheista, jotka kulloinkin tuntuvat ajankohtaisilta.
Jos viljelysuunnitelmasi ovat jo valmiit, tilaa siemenet ajoissa.
Muista, että siemenet ovat verotuksessa kokonaan vähennyskelpoisia
Kts. lajiketietoa linkistä; http://www.peltosiemen.fi/lajikeopas/
Puntari-vehnä valittiin viljelykiertoon, koska se täydensi kasvuajaltaan muita lajikkeita. Lisäksi se on erittäin satoisa ja korrenlujuudeltaan hyvä.
Puntarin kylvömuokkaus tehtiin 25. huhtikuuta illalla ja kylvö seuraavana päivänä. Kasvu lähti nopeasti etenemään ja toukokuulle sattuneet sateet olivat Puntarille suotuisat. Rikkaruiskutus tehtiin 7.6. ja samalla torjuttiin kirvoja, joita oli kasvustoon tullut lämpöjakson myötä. Korrensäätöön ja tautientorjuntaan oli myös varauduttu, mutta niille ei ollut tällä kasvukaudella tarvetta.
Loimaalainen Kalle Vanha-Perttula osallistui RaisioAgron Huippufarmari-kisaan Marthe– ohralla.
Kyseessä oli jo toinen kisavuosi Marthella peräkkäin. Edellisenä vuonna tuloksena oli kolmas sija 6 537 kilon hehtaarisadolla. Erinomaisesti kotiutetut panokset toivat myös viime vuonna parhaat pisteet ympäristöosiosta.
Tällä kertaa odotusarvo sadon suhteen oli jopa korkeammalla. Odotukset myös toteutuivat, kun kosteuskorjatuksi sadoksi muodostui 6 845 kiloa per hehtaari. Tuotantopanoksissa eroa syntyi lähinnä kuivauskuluissa, jotka olivat Marthella alhaiset.
Loimaalainen Kalle Vanha-Perttula osallistui RaisioAgron Huippufarmari-kisaan Marthe– ohralla.
Kyseessä oli jo toinen kisavuosi Marthella peräkkäin. Edellisenä vuonna tuloksena oli kolmas sija 6 537 kilon hehtaarisadolla. Erinomaisesti kotiutetut panokset toivat myös viime vuonna parhaat pisteet ympäristöosiosta.
Tällä kertaa odotusarvo sadon suhteen oli jopa korkeammalla. Odotukset myös toteutuivat, kun kosteuskorjatuksi sadoksi muodostui 6 845 kiloa per hehtaari. Tuotantopanoksissa eroa syntyi lähinnä kuivauskuluissa, jotka olivat Marthella alhaiset.
Mallasohrasadosta 40 prosenttia eli noin 149 miljoonaa kiloa täytti mallasteollisuuden käyttämistä laatutavoitteista lajitteluasteen ja valkuaispitoisuuden vaatimukset.
Sadon laatua heikensi erityisesti jyväkoko. Keskimääräinen valkuaispitoisuus oli 10,3 prosenttia ja lajittelutulos 77 prosenttia. Suurijyväinen ja aikainen Marthe menestyi Eviran julkaiseman tiedon mukaan hyvin. Kts. linkki.
Copyright 2020 © Lintukangas