Täältä löydät tuoreimmat viestit aiheista, jotka kulloinkin tuntuvat ajankohtaisilta.
Etana syysvehnän viljelykokemukset ovat olleet hyvin positiivisia. Syysvehnien tapaan sillä on erittäin korkea satopotentiaali. Sen lisäksi, täällä Suomessa, hyvän talvenkestävyyden merkitys on suuri. Laatupuolella melko korkea valkuaispitoisuus on erityisominaisuus. Lisäksi Etana omaa taudinkestävyyden useita nokitauteja vastaan.
Ylemmässä kuvassa Etana on näytillä Keski-Ruotsissa Brunnbyn näytekentällä ja alemmassa kuvassa Etana on esillä Borgebyn näyttelyssä Etelä-Ruotsissa.
Toukopeltojen lämpötila alkaa nousta. Nykyään tieto maan lämpötilasta tulee suoraan puhelimen näytölle reaaliajassa. Se helpottaa vähän toukotöiden ajoittamisessa. Omilla pelloilla olen pyrkinyt pitämään rajana noin + 8 astetta, jolloin esim fosforin käyttökelpoisuus pellossa paranee huomattavasti. Tänään onkin ensimmäisiä tasausmuokkauksia jo tehty.
Tässä kohtaa on varmaan hyvä toivottaa kollegoille suotuisaa toukoaikaa!
PS ... jos siemenviljan tarve yllättää, ota yhteyttä
Kuvassa on mustalla viivalla kuvattu maan lämpötilaa
Viljelysuunnitelmia hiotaan vielä kohdalleen. Ympärillä olevien muutosten määrä on samaan aikaan huomattava. Tuotantopanosten hinnat ja tuotettavien kasvien hinnat ovat vaihdelleet valtavasti viime aikoina. Myös uusi tukikausi aiheuttaa mietintää. Omalla kohdallani päätavoitteena on edelleen tuottaa laadukasta satoa ja samalla toteuttaa hyvää viljeykiertoa pelloilla. Laadukas sato löytää aina asiakkaansa ja toisaalla monipuolinen viljelykierto tuo kustannussäästöjä pitämällä kestorikkakasvit ja taudit loitolla.
Kipsi käyttö pelloilla on tehty hyvin houkuttelevaksi. Siihen on tarjolla hyviä kannustimia, joiden avulla voi tilakohtaisesti testata, millainen hyöty menetelmästä on saatavissa. Kipsi vähentää sekä liuenneen että maahiukkasiin sitoutuneen fosforin kulkeutumista pellolta vesistöihin. Kipsi auttaa maahiukkasia muodostamaan suurempia partikkeleita, jotka eivät niin helposti kulkeudu sade- ja lumensulamisvesien mukana vesistöihin. Savimailla maahiukkaset ovat pieniä ja kulkeutuvat herkästi veden mukana. Kipsi on tehokas erityisesti savimailla.
Ojaväli savimaalla on yleensä 10 - 16 metriä. Tämä toimii hyvin, kun maan rakenne on kunnossa ja pintamaa on läpäisevää. Nykyään suurempi osa sateesta tulee sulaan maahan, ei siis lumena eikä jäätyneeseen maahan. Tämä tiivistää savimaita. Näin tapahtuu, vaikka pellon pintaa ei rasitettaisi suurilla työkoneiden akselipainoilla. Savimaiden tiivistyminen on yhä yleisempi ongelma.