Täältä löydät tuoreimmat viestit aiheista, jotka kulloinkin tuntuvat ajankohtaisilta.
Sain pitää luennon kasvinsuojelusta. Opiskelijat lähettivät ennakkokysymyksiä ja haimme niihin vastauksia yhdessä. Tarkoitukseni oli kertoa, millä tavalla olen ratkaissut kasvinsuojeluun liittyviä kokonaisuuksia omalla maatilalla.
Mallasohrakomitea on 28.1.2021 hyväksynyt Vanillen viralliseksi mallasohralajikkeeksi Suomessa. Vanille on pystynyt esittämään lisäarvoa, nykyisiin mallaslajikkeisiin verrattuna. Koemallastuksissa se on menestynyt hyvin.
Kun viljelysuunnitelmat valmistuvat, niin samalla voidaan miettiä kunkin kasvin ravinnetarpeita. Lannoittaminen, tapahtuu se sitten viherlannoituksella, kemiallisella tai muulla tavalla, on yksi suurimpia kuluja kasvitilalla. Lannoittamisessa onnistuminen määrittää koko vuoden taloudellista tulosta. Fosfori on pääravinne, joka olisi oltava kasvin käytössä heti kasvun alussa. Fosforia kasvit ottavat fosfaatteina. Fosfori ohjaa kasvien kehittymistä ja se vaikuttaa erityisen voimakkaasti juuriston kasvuun.
Kylvösiementen kunnostukset etenee.
Päivät pitenee ja kevättä kohden ollaan menossa. Harmony -kaurat ja Vertti -ohrat on jo kunnostettu.
Nyt on vuorossa Fennica -mallasohran siemenet. Fennican tuhannen jyvän paino oli kunnostamattomassa raakanäytteessä 48,6 g eli tässä on normiarvoa suurempaa jyvää. Itävyys peitattuna on 96% ja vieraiden siementen määrä 0 kpl. Oheisessa videonpätkässä näkyy 2,5 mm seulan läpi tulevat lajittelujätteet, joiden määrä on melko pieni. Kuvassa on lajiteltua siementä.
Luonnonvarakeskus LUKE on julkaissut tuoreita lajikekoetuloksia vuodelta 2020. Näissä kokeissa on mukana monipuolisesti eri lajeja ja lajikkeita. Lajikekokeet tehdään mahdollisimman yhdenvertaisesti eli kaikkia koeruutuja kohdellaan yhtä hyvin tai yhtä huonosti. Tarkoitus on saada aikaan luotettavia ja vertailukelpoisia tuloksia. Tulokset saadaan keskiarvolaskennan kautta ja se antaa pohjan lajikkeiden vertailulle. Keskiarvoissa on siis mukana erilaisia maalajeja, eri puolilta Suomea.