Täältä löydät tuoreimmat viestit aiheista, jotka kulloinkin tuntuvat ajankohtaisilta.
Sadonkorjuun jälkeen keskitytään peltojen syysmuokkauksiin. Parasta muokkausta on kasvien tekemä muokkaustyö. Esimerkiksi kumina muokkaa maata syvällä paalujuurellaan. On kuitenkin hämmästyttävää, millainen ero voi syntyä kahdella eri pellolla, joilla on erilainen viljelyhistoria.
Tiivistyneessä maassa kumina joutuu tosi koville ja sen kasvu on hidasta. Oheinen kuva on otettu pellolta, jossa on ollut nurmea pitkään. Siinä kumina kasvaa, kuten sen kuuluukin kasvaa.
Puinti sujuu mukavasti. Quarna -kevätvehnän puintikosteus oli noin 20%. Lohko oli kylvetty Äitienpäivänä 8.5.
Perusvarma Quarna saadaan yleensä puitua hyvissä oloissa ja sen leipälaatu on korkea.
Seuraavaksi voidaankin suunnitella syysviljan kylvöjä.
Syysvehnän lajikkeista Suomessa yleisin on tällä hetkellä Magnifik-syysvehnä, jota viljellään lähes neljäsosalla koko alasta. Magnifik on perusvarma sadontuottaja, joka talvehtii hyvin.
Syysrukiissa populaatioruis Reetan osuus on yli 40 % koko alasta. Se on siis suosituin ruis. Hybridirukiiden ala kasvaa koko ajan. Ne ovat hyviä sadontuottajia talvehtiessaan. Yleisin hybridiruis on Evolo, jota on nyt tulossa korjuuseen reilut 5 000 hehtaaria.
Heinäkuun puolivälissä pidettiin pellonreunatilaisuus Iitissä. Tarkastelimme Virallisten Lajikekokeiden ruutuja ja kasvustojen kuntoa. Kun kasvukausi oli edennyt yli puolivälin, sekä kevätvehnät, että -rapsit olivat hyvässä kasvussa. Lisäksi kuulimme useita kasvinviljelyn asiantuntijoita. Paikalla oli runsaasti lajike-edustajia sekä reilut 30 viljelijää pienestä sateesta huolimatta.
Siemenhallissa saimme esitykset ajankohtaisista aiheista;
Tule tutustumaan kevätvehnien ja -rapsien virallisiin lajikekokeisiin Iitin Sääskjärvelle perjantaina 15.7. klo 11.
Virallisen lajikekoetoiminnan tehtävänä on selvittää uusien lajikkeiden viljelyarvo Suomen olosuhteissa.
Luke vastaa virallisesta peltokasvien viljelyarvon selvittämisestä Suomessa. Lajikekokeiden viljelyarvo mitataan kenttäkokeilla. Niissä uusia lajikkeita verrataan viljelyssä oleviin, tunnettuihin mittarilajikkeisiin. Alla olevissa taulukoissa on kylvösuunnitelmaan merkityt lajikkeet paikkakunnittain.